Kohtele muita toisin kuin itseäsi!
Muiden kohtelusta
Lapsesta asti meille on opetettu, että meidän on kohdeltava muita kuten haluaisimme itse tulla kohdelluiksi. Tätä meille on opetettu koulussa, kodissa ja harrastuspiireissä. Tarkoituksena on ollut korostaa ihmisten välistä moraalia. Me emme voi asettaa muille erilaisia moraalisia velvoitteita kuin asetamme itsellemme. Opetus on tärkeä. Sen tulisi vähentää epäeettistä oman edun tavoittelua, mikä muuten on tälle ajalle ja ihmisyydelle kovin tavanomaista. Sen tulisi myös lisätä suvaitsevaisuutta ihmissuhteissa. Karmeaa kyllä, mutta vuorovaikutusmielessä tämä opetus on täysin väärä.
Samankaltaisuus ja erilaisuus
Meillä ihmisillä on taipumus nähdä toiset samankaltaisina kuin itsemme. Oletamme, että toisten tunteet, ajattelu tai pyrkimykset ovat kovin samanlaisia kuin minulla itselläni. Uskomme, että on yhteisiä arvoja, jotka kaikki ihmiset jakavat. Uskomme myös toisten motivoituvan samoista asioista. Uskomme kaikkien arvostavan samoja hyviä asioita ihmissuhteissaan.
Pohjimmiltaan emme lainkaan ymmärrä olevamme syvästi erilaisia. Toimiessamme muiden ihmisten kanssa suhtaudumme heihin ikään kuin he olisivat itsemme kopioita. Ajattelemme liian usein kaikkien muidenkin haluavan, että heitä kohdellaan niin kuin minä haluaisin tulla kohdelluksi. Koska minähän haluan tietysti tulla kohdelluksi hyvin, asiallisesti ja fiksusti. Ja koska kaikki muutkin haluavat tulla kohdelluiksi hyvin, asiallisesti ja fiksusti, niin heitä pitää kohdella samalla tavalla kuin minä toivoisin tulevani kohdelluksi.
Kohtele muita kuten he haluavat tulla kohdelluiksi
Hyvän vuorovaikutuksen edellytys on sen ymmärtäminen, että olemme pohjimmiltamme kovin erilaisia. Erilaisuuden ymmärtäminen ei sellaisenaan riitä. Meidän on myös opeteltava se miten muut haluaisivat, että minä heitä kohtelisin. Vaikka olemme jatkuvasti vuorovaikutuksessa mitä erilaisimpien ihmisten kanssa, emme silti edes tiedä mitä he ajattelevat, tuntevat tai kokevat. Erilaisuuden ymmärtämisessä meitä auttaa aluksi kaksi nyrkkisääntöä.
Ensimmäiseksi kysy itseltäsi miten toiminnallinen keskustelukumppanisi on. Onko hän ratkaisuissaan suunnitelmallinen, pohdiskeleva ja syvällinen? Vai onko hän enemmänkin toiminnallinen, nopeasti asioihin tarttuva ja spontaani? Pohdiskelevien ihmisten kanssa on puhuttava asiaa, noudatettava strategiaa ja vältettävä turhaa puuhastelua. Toiminnallisten ihmisten kanssa on oltava valmis käärimään hihat ja toimimaan heti. Heille ei kannata ehdottaa asioiden syvällistä tarkastelua.
Toiseksi kysy itseltäsi millainen päätöksentekijä keskustelukumppanisi on. Harkitseeko hän asioita huolellisesti ja pyrkii harkinnan jälkeen tekemään oikean päätöksen? Vai onko hänen mielestään tärkeämpää tehdä samantien edes jonkinlainen päätös, sillä voihan päätöksiä myöhemmin muuttaa? Harkitsijalle tulee esittää asiat ja kysymykset hyvissä ajoin etukäteen. Häntä ei saa painostaa kertomaan mielipidettään heti. Sen sijaan räväkämpi päätöksentekijä ei yleensä tarvitse miettimisaikaa. Joissain tapauksissa hän kuulee puhuessaan sen mitä mieltä on. Näillä henkilöillä on ajatusta nopeampi suu.
Oman vuorovaikutuksen muuttaminen keskustelukumppanin erilaisuutta huomioivaksi vasta työlästä onkin. Tavallisin vastaväite on se, ettei kenenkään pidä näytellä muuta kuin mitä on. Näyttelemistä onkin kaikin keinoin vältettävä. Riittää, että ottaa pienen askeleen siihen suuntaan miten toinen toivoisi sinun toimivan. Siitä seuraa yhteistyön paranemista, joka on melkoinen palkkio sille, että koettaa nähdä vaivaa ja ottaa muut paremmin huomioon. Meidän on vuorovaikutuksessa hylättävä alun moraaliperiaate muiden ja itsen samanlaisesta kohtelusta. Sen sijaan muut ansaitsevat tulla kohdelluiksi heille itselleen ominaisella tavalla.
Olen ymmärtänyt tuon elämänohjeen ”kohtele muita kuten haluaisit muiden kohtelevan itseäsi” niin, että se tarkoittaa samaa ihmisarvoa. Me olemme ihmisinä yhdenvertaisia ja meidän tulee kunnioittaa toisiamme ihmisinä.
Ymmärrän blogisi tarkoituksen niin, että vuorovaikutustilanteissa meidän tulisi tarpeen mukaan mukauttaa vuorovaikutustapaamme vastaamaan paremmin vastapuolen ajattelutapaa. Näin vuorovaikutussuhteesta syntyy jotain laadukkaampaa nopeammin.
Hyvä
Tämän voin hyväksyä. Siinä on ihan selkeä totuus ja syy moneen väärinymmärrykseen ja säikähdykseen sekä työssä , että kotona. ” Opi kohtelemaan toista hänelle ominaisella tavalla ” johtaa varmasti parempaan tulokseen!
Mikko